Kumpi on oikein sanottu: vasta vai vihta?

Suomalainen saunakulttuuri on täynnä perinteitä ja murresanoja, jotka vaihtelevat alueittain. Yksi yleisimmistä keskustelunaiheista on, kumpi termi on oikein: vasta vai vihta? Tässä blogipostauksessa pureudumme tähän kysymykseen ja selvitämme, mistä nämä termit ovat peräisin, missä niitä käytetään ja mikä on Kielitoimiston kanta asiaan.

Murresanojen historia: Vasta ja vihta

Termit "vasta" ja "vihta" ovat molemmat syvällä suomalaisessa saunaperinteessä. "Vasta" on perinteisesti käytetty itämurteiden alueella sekä laajalti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. "Vihta" puolestaan on yleisempi länsimurteissa. Kalevalassa käytetään termiä "vasta" useissa yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että se on ollut käytössä jo pitkään. Esimerkiksi runossa 45:201 mainitaan: "Vei on vettä verhossansa, kantoi vastat varjossansa, hauteli haluiset vastat, satalatvat lauhutteli." Sanat "vasta" ja "vihta" ovat mahdollisesti lainautuneet muista kielistä. "Vasta" saattaa olla peräisin muinaisvenäjän sanasta "hvost", joka tarkoittaa häntää. Toisaalta se voi olla myös germaaninen laina ruotsin sanasta "kvast", joka tarkoittaa luutaa. "Vihta" taas saattaa olla peräisin muinaisvenäjän sanasta "vyhot", joka tarkoittaa olkihuiskua ja pesutukkoa. Viron kielessä vasta on "viht", ja vihtuda tarkoittaa hutkia vastalla ja kylpeä saunassa.

Alueelliset erot: Missä sanotaan mitäkin?

Suomessa termien "vasta" ja "vihta" käyttö jakautuu selkeästi maantieteellisesti. Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa käytetään yleisesti termiä "vasta", kun taas Länsi-Suomessa ja Etelä-Suomessa puhutaan "vihtasta". Tämä jako on peräisin vanhoista murrealueista, ja se on säilynyt tähän päivään asti. Esimerkiksi, jos Turusta tai Tampereelta Kuopioon muuttanut henkilö toteaa lauteilla kylpevänsä vihdalla, kuopiolainen saattaisi todeta: "Voephan se olla niinnii, mutta voep olla hyvinii, ettei niin oukkaa. Kylvenpä ite kuitennii vastalla." Tämä osoittaa, että murre ja kielialueella opittu termi ratkaisee ja voittaa kylpyvälineen tekotavan ja muodon.

Perinteen merkitys: Sanavalinnan taustalla

Sanavalinta "vasta" tai "vihta" ei ole pelkästään kielellinen kysymys, vaan se liittyy myös syvälle juurtuneisiin perinteisiin ja tapoihin. Itäsuomalainen vasta on perinteisesti solmittu kiinteäksi kimpuksi yhdellä pannalla, kun taas länsisuomalainen vihta sidotaan lehtevien koivunoksien tyvet yhteen heti lehdistön alta. Vihta on usein lyhyempi, sirompi ja muodoltaan litteämpi ja viuhkamaisempi kuin vasta. Perinteen merkitys näkyy myös siinä, että termit "vasta" ja "vihta" ovat synnyttäneet monia kielikuvamaisia ja omaperäisiä sanoja, kuten "simasulka", "satalatva" ja "lehtivihko". Nämä termit kuvaavat kylpyvälineen erilaisia muotoja ja käyttötapoja, ja ne ovat osa suomalaista saunakulttuuria.

Kumpi termi on oikein? Kielitoimiston kanta

Kielitoimiston mukaan molemmat termit, "vasta" ja "vihta", ovat oikein. Kumpaakin sanaa käytetään eri puolilla Suomea, ja ne ovat molemmat hyväksyttyjä suomen kielen sanoja. Kielitoimisto ei siis ota kantaa siihen, kumpi termi olisi "oikeampi", vaan korostaa, että molemmat ovat yhtä lailla osa suomalaista kieltä ja kulttuuria. Me Saunat.fi:ssä arvostamme suomalaista saunaperinnettä ja haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden nauttia saunomisesta perinteiden mukaisesti. Lähes kaikkiin tiloihimme on tilattavissa catering, ja varaaminen on helppoa ja stressitöntä. Saat saapumisohjeet sähköpostitse, mikä tekee tilaisuuden järjestämisestä vaivatonta. Olitpa sitten "vasta"- tai "vihta"-ihminen, tärkeintä on nauttia saunomisesta ja sen tuomasta rentoutumisesta. Tervetuloa tutustumaan tiloihimme ja kokemaan suomalaisen saunan perinteet parhaimmillaan!